NIITTYJUHLAT- perinne 1800-luvulta

Niittyjuhlat Finlaysonin Palatsin puistossa sunnuntaina 9.8.

Patruunapari saapuu juhlaan

12:50–13:05 Kotkien Puhallinorkesteri

13:05–13:15 von Nottbeckin patruunaparin vierailu

13:15–13:30 Suvi Linnovaara, saksofoni ja Juhana Mattila, piano

13:30–13:50 Kanerva-kuoro

13:50–13:55 Niittu-juhla-runo, Mikko Lavijärvi

13:55–14:00 katsaus Finlaysonin palatsin historiaan, Katja Villemonteix

14:05 Keisarillista lohikeittoa Kotkien sävelin (omakustanteinen: keitto lisukkeineen 15e, Nottbeckin leivos ja kahvi 6e, lounas&leivos pkt 20e)

14:35–14:50 Mandi Lammi, sello ja Juhana Mattila, piano

14:50 Historiakatsaus, Mikko Lavijärvi

15:00 Arpajaiset

16:00 Kirkko Heikki Hattunen, tenori ja Juhana Mattila, piano

Valokuvaaja Maria Salangina ottaa epookin tyylisiä kuvia palatsin pääsisäänkäynnin luona harvinaisella vanhanaikaisella Polaroid-kameralla kello 13–16. Kuvat saa heti mukaan, hinta 20e/kuva.
Tapahtuman juontaa kreivitär Catherine de Villemonteix.
Mukana patruunapari von Nottbeck, aatelispari von Rauch sekä muuta Nottbeckien lähipiiriä.
Kirkkokonserttiin pääsee max 100 henkilöä kirkon oman ohjeistuksen mukaan.

Patruunapari von Nottbeckin tervehdyskierros hevoskieseillä ja pysähdyspaikat. Yleisö voi halutessaan ottaa kuvia:

12:30 Väinö Linnan aukio 12:50 Finlaysonin kirkko 13.05 Finlaysonin palatsi 13.20 Tallipiha 13:40 Milavida 14:00 Finlaysonin palatsi

Niittyjuhlat järjestää Tampereen Kulttuuriyhdistys ry.

Tuotantokumppaneina ovat Varma ja Tampereen kulttuuripalvelut. Tänä vuonna juhlimme wanhanajan tunnelmissa: olemme vuokranneet useita pukuja yleisölle Tampereen Työväen Teatterilta. Myös järjestäjät pukeutuvat von Nottbeckien henkeen. Muutkin saavat ilomielin tulla paikalle epookin henkeen sonnustautuneina, esimerkiksi kukkahatussa!

Tänä vuonna Niittyjuhlat järjestetään isona kokonaisuutena. Ohjelmaa on Kulttuuriyhdistyksen tapahtuman lisäksi Milavidassa, Tallipihalla, Finlaysonin kirkossa ja Werstas-museossa kello 11-18. (Huomioi kunkin omat tapahtuma-ajat.) Tapahtuma on osa Finlaysonin alueen 200-vuotisjuhlaohjelmistoa.

Tampereen kulttuuriyhdistyksen

vuodesta 2009 järjestämät Niittyjuhlat perustuvat Finlaysonin puuvillatehtaan pitkäaikaisen omistajan ja patruunan Wilhelm von Nottbeckin 1860-luvulla aloittamaan perinteeseen; yrityksen työväen ja heidän perheidensä hyväksi järjestettyyn yhteiseen elonkorjuujuhlaan. Niittyjuhlat pidettiin joka vuosi elokuun alussa, …”tasaisella nurminiityllä Kuninkaan- ja Polttimonkadun välissä, minne tavallisesti levitettiin kankaita valkaistaviksi. Kankaat korjattiin tieltä ja yksinomaan tilaisuutta varten pystytettiin kentälle iso paviljonki kunniavieraita varten, musiikki- ja laululava, kaksi tanssilavaa ja erilaisia telineitä urheilu- ja muita tilaisuuksia varten.”…”Paviljongin keskiaukon yläpuolelle oli maalattu suurin kirjaimin: OLKAAT TERVE TULTUA”.

(Gustav V. Lindfors: Finlaysonin tehtaat Tampereella)

Kulttuuriyhdistys haluaa Niittyjuhlien kautta tuoda esiin arvostuksensa sekä puuvillatehtaalle, sen työväelle, että patruuna von Nottbeckille. Näiden kolmen tekijän ansiosta Tampereesta aikanaan kasvoi sekä voimakas teollisuus- että kulttuurikaupunki.

JÄSENYYS/LIITTYMINEN

Tampereen Kulttuuriyhdistys ry.(perustettu 1974)

Jäsenet
Yhdistyksen jäseniä ovat 1. varsinaiset jäsenet 2. kannattavat jäsenet 3. kunniajäsenet. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi päästä 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Jäsenmaksu vuonna 2021 on 20 euroa

Pankkiyhteys: FI36 1147 3000 2047 64

Lämpimästi tervetuloa Tampereen kulttuuriyhdistys ry:n jäseneksi!

– jäsenmaksulla tuet toimintaamme

– yhdistyksemme on sitoutumaton

– kaikilla jäsenillä on kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus

Tehdään yhdessä Tampereesta entistä vetovoimaisempi kulttuurikaupunki!

Jäsenedut:

– Ravintola Henriks, Satamakatu 7, puh. 020 766 9062. Jäsenillemme 10 % alennus. Henriks on tunnettu tunnelmallisen tyylikkäänä ravintolana, jonka ruoka on pieteetillä tehtyä ja suussasulavaa.

Finlayson 200 vuotta

Ensin lainaus vuonna 1938 julkaistusta, Gustaf V. Lindforsin kirjoittamasta kirjasta ”Finlaysonin tehtaat Tampereella 1820–1907”. Suomennos on Mika Waltarin käsialaa:

”Suomen yleisölle 1840- ja 1850-luvuilla oli nimi Finlayson melkeimpä peruskäsitteenä uuden ajan teknillisestä ja taloudellisesta kehityksestä. Finlaysonin puuvillatehdas Tampereella ei ainoastaan ollut maan ensimmäinen, vaan vuosikymmeniä myös sen ainoa todellinen suurteollisuuslaitos, ja se oli todennäköisesti myös ensimmäinen kotimainen yritys, jonka tuotteet laadussa saavuttivat aikakautensa kansainvälisen tason. Isänmaallisen ylpeyden tuntein totesi suomalainen yleisö kaikki ne palkinnot, mitalit, diploomit ja kunniamaininnat, jotka koituivat Finlaysonin lankojen ja kankaiden osaksi näyttelyissä ulkomailla ja keisarikunnassa, ja kunnioittavasti ihaillen kuiskailtiin miehestä mieheen tekniikan ihmeistä, joita ehtimiseen kotiutettiin Tampereen suuryritykseen.”

Sitten muutama esimerkki tästä yrityksen ennakkoluulottomasta pyrkimyksestä olla etulinjassa uusien ratkaisujen pohjalle perustuvassa tulevaisuuden ajattelussa ja sen toteuttamisessa:

1. Kuusvooninkinen
Se oli tehdasrakennus, jonka silhuetti kohosi silloisen Tampereen kaupungin ylle kaikkia muita rakenteita – myös useimpia luonnon luomia – ylemmäs. Tuon ajan ihmisen oli niin vaikeaa kuvitella kävelevänsä kerroksiin rakennetun talon ylimmissä kerroksissa, että useat työntekijät kieltäytyivät jopa tulemasta töihin tuohon ”paholaisen taloon”. Todellisuudessa tuo kutomorakennus oli valmistuttuaan Suomen suurin tiilirakennus ja silloisen – valveutuneen – yleisen käsityksen mukaan ”rakennustaidon huippusaavutus”.
2. Edison Electric Companyn valmistama dynamokone numero 24
Sen toi Amerikasta mukanaan tehtaan omistajan vanhin poika Carl von Nottbeck.
Itse laite ei sellaisenaan herättänyt samanlaista ihmetystä tai kauhua tehtaan työläisissä, kuin sen aikaansaama valoilmiö. Tuon ajan ihmisille vielä putkistoissa virtaavan kaasun sytyttäminen liekkiin oli jotenkin ymmärrykseen mahtuvaa, mutta ohuiden, puuvillapäällysteiden lankojen sisällä kulkeva äänetön sähkövirta oli suuren epäilyn aihe. Vielä suurempi ihmetys olivat sadat tasaisesti palavat lasipallot, jotka valaisivat koko kutomon yhdellä vivun naksahduksella.
3. Grinnellin itsetoimiva Sprinkleri-järjestelmä
Tämäkin keksintö tuli tietysti Finlaysonin puuvillatehtaalle ensimmäisenä Suomessa. Laitteisto käsitti jo heti alussa 3882 sprinkleriä.

4. Gebrüder Sulzer Ab:n valmistama tehdashöyrykone
Se oli ensikäynnistyksensä hetkellä, 15 päivä toukokuuta vuonna 1900, pohjoismaiden suurin 1650 hevosvoimallaan. Sulzer edusti aikansa kehittyneintä höyrykonetekniikkaa.
Täsmäkielellä se oli ”yhdistetyillä sylintereillä varustettu makaava tandem- sekä kolmipaisuntakone. Koneessa oli itse asiassa kaksi sylinteriparia, joista etummaiset oli nimetty omistajasukujen päämiesten vaimojen mukaan. Korkeapainesylinteri oli von Rauchin puolison mukaan Helene, keskipainesylinteri puolestaan von Nottbeckin mukaan Marie.

Innovatiivisen, rohkean ja uusimman tekniikan omaksuminen, ja sen määrätietoinen toteuttaminen yrityksen toiminnassa, voi olettaa perustuvan ainakin kahteen tekijään: tekstiiliteollisuuden asemaan tekniikan edelläkävijänä maailmassa, sekä Finlaysonin omistajasuvun Nottbeckien kan-sainvälisestä ja avarakatseisesta asenteesta omaan toimintaansa.
Monenlaisia arvioita on esitetty Nottbeckien ja Finlaysonin merkityksestä Tampereelle, Pirkanmaalle ja myös Suomelle. Yksikään niistä ei voi olla yhdentekevä tai pieni. Kuka arvion tekeekin, hänen tulee muistaa – ja tietää – että kysymys ei ollut pelkästään yhden tietyn tehtaan olemassaolosta, vaan tuhansien ihmisten, sekä kaupunkilaisten, että lähialueiden toimeentulosta. Kysymys on ollut myös edistyksellisten toimintojen, kuten koulutuksen, sivistyksen ja kulttuurin ylläpitämisestä ja eteenpäin viemisestä. Kysymys on ollut myös oman väen huomioon ottamisesta huonoinakin aikoina ja vielä silloin, kun se ei ollut yhteiskunnan vastuulla, kuten tänään.

Nostakaamme siis malja 200-vuotiaalle Finlaysonille!