Kolumni: Päättävätkö grynderit kaupunkimme suunnan?
Tampereella on hyvä vauhti päällä, ja haemme kasvua monella tapaa. Dynaamisuus on hienoa, mutta valitettavan usein kasvu tapahtuu rakentaminen edellä, ihminen ja viihtyvyys jäljessä. Kokonaisvaltaisempi näkemys ja pidemmälle ennakoiva suunnittelu olisi tärkeää; kuinka hankkeet vaikuttavat meihin ja millainen kaupunki haluamme olla. Suunnittelun vaikeus opittiin kantapään kautta vaikkapa Hämeenkadun surullisenkuuluisan elävöittämiskokeilun vekslaamisessa.
Ihmettelen myös, miksi täällä kunnioitetaan niin vähän vanhaa puustoa. Muistelen vieläkin haikeudella Ratinan viereistä upeaa lehmuskujaa. Se tuhottiin ostoskeskuksen tieltä. Eikö joitakin puita olisi voitu säilyttää osana uutta kauppakeskusta? Konkreettisina juurina vanhaan.
Tamperelaisilla on ylpeys omata ydinkeskustassa vehreyttä, jota voitaisiin ottaa paremmin mukaan arkkitehtuuriin.
Poliitikoilla on nyt yksi trendi ylitse muiden: täydennysrakentaminen. Heiltä on lähtenyt kaivinkone keulimaan, ja puistoalueetkin halutaan täyttää kerrostaloilla ja tekemällä tehdyillä ulkoilualueilla.
Eteläpuistoon halutaan saada ”hyötykäyttöä” ja toimintoja. Eikö puisto ole puisto juuri siksi, että siellä voi vain olla? Kävellä hiljakseen rantaa pitkin, nauttia vanhojen puiden luomasta tunnelmasta, istua lukemassa kirjaa, ulkoiluttaa koiraa. Sellainen jos mikä on hyötykäyttöä vapaa-ajalle!
Väitän, että harva (etenkin meistä suomalaisista) haluaa koko ajan jotakin virikkeellistä toimintaa ja älämölöä omaan ulkoiluhetkeensä. Monessa muussa maassa juuri hiljaisuus on elämys. Eteläpuiston kulmilla on sijaa myös asunnoille, mutta säilytetään itse puisto vanhoine puineen ja askeettisine rantapolkuineen. Speedwayrataa voisi vehreyttää.
Onko poliitikoilla jo liian läheiset välit rakennuttajien kanssa? Kuntavaalit on hyvä tilaisuus vaikuttaa äänestämällä, kuka tulee päättämään kaupunkimme suunnasta. Haluammeko katsella betonia vai puita?
Katja Villemonteix
puheenjohtaja, Tampereen Kulttuuriyhdistys ry