NIITTYJUHLAT 2017 KUVAGALLERIA

: ”Niittu-juhla” -runo vuodelta 1872 lausuttiin

: Kotkien puhallinorkesteri

: Sopraano Linda Urbanski ja pianisti Juhana Mattila esiintyvät Finlaysonin kirkossa

: Ihana Anna Elina Isoaro esittää voittajarunon

: Patruuna Wilhelm von Nottbeck ja esikoinen Carl

: Mamselli Estella

: Juhlaväkeä Palatsin terassilla

: Valtuuston pj. Anna-Kaisa Ikonen avasi Niittyjuhlat hienolla puheellaan

: Kansanmuusikko ja -edustaja Mikko Alatalon positiivinen puhe luovuudesta ja nuoruudesta

: Niittyjuhlien leidi

: Kirkkokonsertin yleisöä

: Kirkkokonsertti täyttyi kuulijoista

: Mamsellit Palatsin pihamaalla

: Kirkkokonsertin esiintyjät ja heidän yleisönsä

: Patrruunapari von Nottbeck

: Jousitrio Ruusunen ja suloisia säveliä

: Patruuna von Nottbeckin tervehdyspuhe

: Finlaysonin Palatsin suihkulähde

: Mamselli Hydén juonsi tilaisuuden

JÄSENYYS/LIITTYMINEN

Tampereen Kulttuuriyhdistys ry.(perustettu 1974)

Jäsenet
Yhdistyksen jäseniä ovat 1. varsinaiset jäsenet 2. kannattavat jäsenet 3. kunniajäsenet. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi päästä 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Jäsenmaksu vuonna 2021 on 20 euroa

Pankkiyhteys: FI36 1147 3000 2047 64

Lämpimästi tervetuloa Tampereen kulttuuriyhdistys ry:n jäseneksi!

– jäsenmaksulla tuet toimintaamme

– yhdistyksemme on sitoutumaton

– kaikilla jäsenillä on kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus

Tehdään yhdessä Tampereesta entistä vetovoimaisempi kulttuurikaupunki!

Jäsenedut:

– Ravintola Henriks, Satamakatu 7, puh. 020 766 9062. Jäsenillemme 10 % alennus. Henriks on tunnettu tunnelmallisen tyylikkäänä ravintolana, jonka ruoka on pieteetillä tehtyä ja suussasulavaa.

Finlayson 200 vuotta

Ensin lainaus vuonna 1938 julkaistusta, Gustaf V. Lindforsin kirjoittamasta kirjasta ”Finlaysonin tehtaat Tampereella 1820–1907”. Suomennos on Mika Waltarin käsialaa:

”Suomen yleisölle 1840- ja 1850-luvuilla oli nimi Finlayson melkeimpä peruskäsitteenä uuden ajan teknillisestä ja taloudellisesta kehityksestä. Finlaysonin puuvillatehdas Tampereella ei ainoastaan ollut maan ensimmäinen, vaan vuosikymmeniä myös sen ainoa todellinen suurteollisuuslaitos, ja se oli todennäköisesti myös ensimmäinen kotimainen yritys, jonka tuotteet laadussa saavuttivat aikakautensa kansainvälisen tason. Isänmaallisen ylpeyden tuntein totesi suomalainen yleisö kaikki ne palkinnot, mitalit, diploomit ja kunniamaininnat, jotka koituivat Finlaysonin lankojen ja kankaiden osaksi näyttelyissä ulkomailla ja keisarikunnassa, ja kunnioittavasti ihaillen kuiskailtiin miehestä mieheen tekniikan ihmeistä, joita ehtimiseen kotiutettiin Tampereen suuryritykseen.”

Sitten muutama esimerkki tästä yrityksen ennakkoluulottomasta pyrkimyksestä olla etulinjassa uusien ratkaisujen pohjalle perustuvassa tulevaisuuden ajattelussa ja sen toteuttamisessa:

1. Kuusvooninkinen
Se oli tehdasrakennus, jonka silhuetti kohosi silloisen Tampereen kaupungin ylle kaikkia muita rakenteita – myös useimpia luonnon luomia – ylemmäs. Tuon ajan ihmisen oli niin vaikeaa kuvitella kävelevänsä kerroksiin rakennetun talon ylimmissä kerroksissa, että useat työntekijät kieltäytyivät jopa tulemasta töihin tuohon ”paholaisen taloon”. Todellisuudessa tuo kutomorakennus oli valmistuttuaan Suomen suurin tiilirakennus ja silloisen – valveutuneen – yleisen käsityksen mukaan ”rakennustaidon huippusaavutus”.
2. Edison Electric Companyn valmistama dynamokone numero 24
Sen toi Amerikasta mukanaan tehtaan omistajan vanhin poika Carl von Nottbeck.
Itse laite ei sellaisenaan herättänyt samanlaista ihmetystä tai kauhua tehtaan työläisissä, kuin sen aikaansaama valoilmiö. Tuon ajan ihmisille vielä putkistoissa virtaavan kaasun sytyttäminen liekkiin oli jotenkin ymmärrykseen mahtuvaa, mutta ohuiden, puuvillapäällysteiden lankojen sisällä kulkeva äänetön sähkövirta oli suuren epäilyn aihe. Vielä suurempi ihmetys olivat sadat tasaisesti palavat lasipallot, jotka valaisivat koko kutomon yhdellä vivun naksahduksella.
3. Grinnellin itsetoimiva Sprinkleri-järjestelmä
Tämäkin keksintö tuli tietysti Finlaysonin puuvillatehtaalle ensimmäisenä Suomessa. Laitteisto käsitti jo heti alussa 3882 sprinkleriä.

4. Gebrüder Sulzer Ab:n valmistama tehdashöyrykone
Se oli ensikäynnistyksensä hetkellä, 15 päivä toukokuuta vuonna 1900, pohjoismaiden suurin 1650 hevosvoimallaan. Sulzer edusti aikansa kehittyneintä höyrykonetekniikkaa.
Täsmäkielellä se oli ”yhdistetyillä sylintereillä varustettu makaava tandem- sekä kolmipaisuntakone. Koneessa oli itse asiassa kaksi sylinteriparia, joista etummaiset oli nimetty omistajasukujen päämiesten vaimojen mukaan. Korkeapainesylinteri oli von Rauchin puolison mukaan Helene, keskipainesylinteri puolestaan von Nottbeckin mukaan Marie.

Innovatiivisen, rohkean ja uusimman tekniikan omaksuminen, ja sen määrätietoinen toteuttaminen yrityksen toiminnassa, voi olettaa perustuvan ainakin kahteen tekijään: tekstiiliteollisuuden asemaan tekniikan edelläkävijänä maailmassa, sekä Finlaysonin omistajasuvun Nottbeckien kan-sainvälisestä ja avarakatseisesta asenteesta omaan toimintaansa.
Monenlaisia arvioita on esitetty Nottbeckien ja Finlaysonin merkityksestä Tampereelle, Pirkanmaalle ja myös Suomelle. Yksikään niistä ei voi olla yhdentekevä tai pieni. Kuka arvion tekeekin, hänen tulee muistaa – ja tietää – että kysymys ei ollut pelkästään yhden tietyn tehtaan olemassaolosta, vaan tuhansien ihmisten, sekä kaupunkilaisten, että lähialueiden toimeentulosta. Kysymys on ollut myös edistyksellisten toimintojen, kuten koulutuksen, sivistyksen ja kulttuurin ylläpitämisestä ja eteenpäin viemisestä. Kysymys on ollut myös oman väen huomioon ottamisesta huonoinakin aikoina ja vielä silloin, kun se ei ollut yhteiskunnan vastuulla, kuten tänään.

Nostakaamme siis malja 200-vuotiaalle Finlaysonille!